Kuljettajapula ja raskaan liikenteen päästöt kirittävät autonomisten ajoneuvojen kehitystä. Kuuntelimme asiantuntijoita ja listasimme neljä asiaa, jotka vaikuttavat autonomisen liikenteen kehitykseen olennaisesti.
Autonomisten eli itsenäisesti liikkuvien ajoneuvojen tuloa teille ja julkiseen liikenteeseen on pedattu vuosia. Helsingissäkin on järjestetty useampia robottibussikokeiluja. Vielä autonomisuus ei kuitenkaan ole tieliikenteessä yleistynyt. Maailman suurimmassa vuosittaisessa kestävän kaupunkiliikkumisen tapahtumassa Autonomy Mobility World Expossa (AMWE) pohdittiin, mihin suuntaan kehitys on menossa ja mikä sitä vauhdittaa tai hidastaa. Parhaimmillaanhan autonomisten ajoneuvojen mahdolliset hyödyt voisivat näkyä kaupunkiliikenteessä lisääntyneenä turvallisuutena, ruuhkien vähemisenä ja parempana saavutettavuutena.
AutoMod-hankkeen tekijät vierailivat AMWE:ssa. Nyt he jakavat neljä tärkeintä havaintoaan.
1. Kuljettajapula kiihdyttää autonomisten ajoneuvojen kehitystä
Autonomisia ajoneuvoja on kaikkialla paitsi yleisillä teillä, totesivat asiantuntijat Autonomiset ajoneuvot: Milloin, missä ja miksi? -paneelikeskustelussa. Koska tieinfrastruktuuri on suunniteltu ihmisten ohjaamille ajoneuvoille, olosuhteet ovat autonomisille ajoneuvoille haastavat. Ne eivät esimerkiksi tarvitsisi liikennevaloja lainkaan vaan liikennettä tarkkailevia sensoreita kun ne tuodaan julkisille teille. Osa yrityksistä onkin siirtynyt tieliikenteestä droneihin.
Panelistit arvioivat, että Euroopassa ollaan autonomisten ajoneuvojen suhteen takamatkalla verrattuna Kiinaan tai Yhdysvaltoihin, sillä täällä ei ole ollut samalla tavalla kokeiluja ilman turvakuskia, sääntely on voimakkaampaa (ja eri maissa erilaista), taloudelliset mahdollisuudet ovat heikommat ja isot teknologiajätit yhteistyökumppaneina puuttuvat.
Vaikka autonomisten ajoneuvojen, kuten robottitaksien, kehittäminen on todettu vaikeaksi, ei asiantuntijoiden viesti ollut silti lannistava. Autonomiaa tarvitaan muun muassa paikkaamaan kuskipulaa. Roboteista olisi hyötyä muun muassa rekkaliikenteessä ja viimeisen kilometrin logistiikassa. Teknologian suunnittelusta on päästy jo käyttötapausten pohtimiseen, ja seuraavaksi edessä on sääntelyn päivittäminen autonomisille ajoneuvoille sopivaksi.
Panelistit uskovat, että autonomisten ajoneuvojen kanssa tulee vielä tapahtumaan ketsuppipullo-ilmiö; ensin ravistetaan ja sitten kaikki tulee ulos yhtä aikaa. Tällä hetkellä ala on vielä teknologian työntämää, eikä kysynnän vetämää.
Robottibussi KelRiden osastolla.
2. Rekkaliikennettä autonomisoimalla voidaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta
Autonomiset ajoneuvot: Milloin, missä ja miksi? -paneelikeskustelussa autonomisille ajoneuvoille nähtiin tällä hetkellä kaksi mahdollista kehityssuuntaa: viimeisen kilometrin pienet kuljetukset, jotka toimisivat tehokkaasti myös sairaala- ja kampusalueilla, sekä pitkän matkan raskaat ajoneuvot, kuten rekat.
Virolainen BaseTracK esitteli messuilla omaa toimintaansa. Yritys kehittää kaupallista, entistä vähäpäästöisempää autonomista rahtiliikennettä. Yrityksen laskelmissa autonomisesti liikkuva kalusto on jopa 20–30 prosenttia energiatehokkaampaa kuin ihmisen ohjaama. Se tarkoittaa isoja säästöjä polttoainekulutuksessa ja vuotuisissa kustannuksissa. Yrityksenkin toimintaa vauhdittaa alan suurin haaste eli kuljettajapula.
BaseTracK on retrofitannut tavallisen kuorma-auton autonomiseksi.
3. Autonomiset kuljetusrobotit ratkovat viimeisen kilometrin logistiikkahaasteita
Viimeisen kilometrin logistiikka -paneelikeskustelussa tarkasteltiin robottien roolia viimeisen kilometrin logistiikassa. Kaupungeissa on suuri kilpailu tilasta, joten pienen kokoluokan viimeisen kilometrin logistiikkarobotit voivat olla kuorma-autokuljetuksia tehokkaampia. Pienet robotit toimivat sujuvasti kapeilla kaduilla ja kampusalueilla, paikkaavat työvoiman saatavuusongelmia, helpottavat ruuhkia ja ovat turvallisempia kuin kuorma-autot.
Keskustelussa robottien eduksi nähtiin tarkkuus ja rauhallinen vauhti. Pienet robotit ovat oiva ratkaisu pienen volyymin kuljetuksiin.
Haasteita tuovat monipuoliset reitit ja eri kokoisten robottien ja ihmisten tekemän työn sovittaminen sujuvasti yhteen. Jos robottien halutaan lisäävän kaupunkien kestävyyttä, pitää varmistaa, että ne todella korvaavat autot, eivätkä vain lisää ajoneuvojen määrää.
Kehitys on toistaiseksi ollut hidasta eikä suuria vallankumouksia olla vielä autonomisessa ajamisessa nähty. Kehitys on mukaillut enemmän hiljalleen etenevää evoluutiota. Koronapandemia kuitenkin edisti alan kehitystä merkittävästi, kun kotiinkuljetuksille ilmeni yllättäen suuri kysyntä. Autonomisia kuljetusrobotteja on jo nähty liikkuvan kaduilla Euroopassa, toisin kuin autonomisia autoja.
Asiantuntijapaneeli keskustelemassa viimeisen kilometrin logistiikasta 23.3.2023.
4. Yleinen hyväksyntä on tärkeä osa autonomisten ajoneuvojen kehitystä
Paneelikeskusteluissa arvioitiin, että autonomisten ajoneuvojen yleistyminen vaatii, että ilmapiiri on hyväksyvä. Tällä hetkellä osalla ihmisistä on epäluuloja erityisesti turvallisuuteen liittyen. Jotkut pelkäävät kolareita ja toiset hakkereita.
Autonomisten ajoneuvojen hyväksyntää käsitelleessä paneelissa osallistujilla oli kuitenkin rohkaiseva viesti. Vaikka kolareiden ja kustannusten määrä tulisi nousemaan autonomisten ajoneuvojen yleistyttyä, ei se tule nousemaan samalle tasolle ihmisten aiheuttamien kolareiden kanssa. Autonomisten ajoneuvojen hyväksyttävyyttä on mahdollista parantaa hyvällä, avoimella suunnittelulla.
Ihmisten lisäksi myös viranomaisten tulee hyväksyä autonomiset ajoneuvot. Panelistien viesti oli, että paikallista sääntelyä tulisi välttää, koska se aiheuttaa yrityksille paljon lisätöitä. Sääntely pitäisi järjestää esimerkiksi EU-tasolla. Paikallisella tasolla lisääntyvä autonominen liikenne pitäisi ottaa huomioon kaupunkiympäristön suunnittelussa ja kunnossapidossa.